Sielu

Kaikella elossa olevilla ja maailmassa asuvilla on sielu. Sielu on energia "molekyyli", jonka lähde on maailmankaikkeuden elinvoima (universaali energia). Ayurvedan mukaan, sielu pääse tähän elämään hedelmöittymisen hetkellä. Kun ensimmäinen solu syntyy kohdussa, sielu tuo sille elämän voimaa ja seurauksena ensimmäinen solu lisääntyy. Ajan myötä muodostuvat eri kudokset ja elämän aikana sielu toimii ruumissa näkymättämänä energiana, joka pystyy luoda, säilyttää ja tuhoa kehon solut.

Toimiakseen meidän planeetalla, sielu kehittää 2 kehoa: fyysinen ja psyykkinen. Ne ovat kuin 2 pyörää vaunussa, jolla sielu kulkee maan päälle. 

Sielu asuu kehon seitsemässä energiakeskuksessa, josta johtaa fyysistä ja psyykkistä kehoa, eli elämää. Chakrat on kehon ja mielen kätketyt voimat.

Vedaopin mukaan keho ja mieli ovat sielun fyysinen ja ei-fyysinen ilmiöt. Fyysiseen kehoon vaikuttavat vahvasti ruoat ja juomat. Psyykkiseen ajatukset. Ajatukset pureskellaan aivoissa, jonka jälkeen saavuttavat sydämen. 
Ajatukset ovat ärsykkeitä, jotka saapuvat aistien kautta aivoihin. Ajatusten käsittelyä voidaan verrata ruoan pureskelemiseen suussa. Psyykkistä ruokaa kokoamme aistien avulla, aivot käsittelevät sitä ajatuksina, sydän muokkaa tunteina ja lopputulos varastoituu vatsan seudulle emootioina.
Kun ajatus muokkautuu tunteeksi, se lähetetään ylävatsan keskukseen - solar plexukseen, jossa varastoituu primaariseksi emootioksi. Sieltä ajan myötä tunteet jatkuvat sakraalichakraan, jonne jäävät syvinä emootioina.

Fyysinen keho on yhteydessä maailmaan viiden aistin avulla (näköaisti, haju, maku, kuulo, kosketus) ja sen tasapaino liittyy vahvasti aivojen, sydämen ja vatsan toimintaan. Psyykkinen keho on yhteydessä maailmaan kuudennen aistin avulla. Kuudes aisti kuuluu kolmanteen silmään. Otsachakraa käyttämällä voi saada yhteyden sieluun.